Haikeita tunnelmia lentokentällä. Kootaan tähän vähän kaikkea sekalaista.
Kolmessa kuvassa (ylärivi+keskimmäinen oikealla) on senegalilainen hedelmä madd. Se syödään imeskelemällä siemenistä lihat ympäriltä ja syljetään kivi pois. Maistuu jännältä, happamalta ja kirpeältä. En oikein tiedä mitä taatelipähkinöitä nuo alaoikealla ovat, mutta niitä myydään monissa kojuissa toreilla, hauskan makuisia. Alavasen on tuoretta kookospähkinää, näyttää paremmalta kuin maistuu.
Yksi hurjan suosittu aamupala/brunssi/lounas/välipala joka puolella oli täytetty leipä. Niitä myytiin yhtä lailla katuruokakojuissa ja tehtiin kotona. Täytteenä tuntui olevan ihan mitä tahansa. Söin leipiä ainakin suklaalevitteellä, spagetti-, peruna-, sipuli- ja linssikastikkeilla sekä kanalla. Hullu ajatus mutta ei tuo spagettijuttukaan mitenkään pahaa ollut.
Viimeisessä kuvassa on joku uppopaistettu makeahko asia.
Kahvia! Tarkemmin sanottuna cafe toubaa. En ole koskaan juonut kahviani mustana tai sokerilla, mutta jotenkin tuohon tärpättiin kiintyi. Vahvaa ja makeaa, ihan kuin paikallinen teekin, jota myös tulee valtava ikävä.
Teen keitto oli aina projekti. Kaikki nämä tarvikkeet kuuluvat olennaisesti projektiin.
Dakarin Ngorin rannalta löytyi hienojen ja kalliiden ravintoloiden syrjästä street foodia, vai onko se sitten beach foodia. Paistettua kalaa tai kanaa aaltoja katsellessa, kelpaisi toistekin.
Tämä oli hauska ja ihan selkeästi maan tapa, näitä mukuloita selkään köytettynä näkyi joka paikassa. Näppärää eikä häirinnyt menoa juuri ollenkaan.
Vessoja oli. Se on pääasia. Reikävessa ei ole ensisijainen valintani, mutta toisaalta maassa jossa veden saanti (=vessan vetäminen) ei ole ikinä satavarmaa ei tuo välttämättä aina ole hullumpi ratkaisu. Sitä paitsi nuo nykyaikaiset posliinireikävessathan ovat ihan siistejä ja varsinkin yleisessä käymälässä on oikeastaan aika kiva ettei tarvitse miettiä uskaltaako siihen istua vai ei.
❤️
Hullu paikka. Koska tahansa uudelleen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti