Viimeinen aamu Senegalissa. Ristiriitaiset tunnelmat. Eihän sitä koskaan haluaisi lomalta lähteä.
En tiedä mitä ajatella Dakarista. Julman kokoinen miljoonakaupunki josta on vaikea saada otetta. Englantia ei juurikaan osata. Pikkukylän jälkeen kovin turvattoman oloinen, vaikka täällä sentään liikkuu turistejakin. Liikennettä on valtavasti, mutta edelleen hevoskärryt, mopot, autot ja muut laitteet kulkevat sujuvasti sekaisin samalla tiellä. Kuka röyhkeimmin kiilaa-taktiikalla. Ruuhkan seassa isollakin tiellä haahuilee käveleviä pähkinöiden, veden ja kaiken mahdollisen myyjiä.
Dakarin kuuluisa Afrikkalainen renessanssipatsas. Muutamaa metriä Vapaudenpatsasta korkeampi. Maksoi järjettömästi ja herätti tekovaiheessa paljon vastustusta.
Ruoka-asioita täytyy pohtia vielä erikseen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti